Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

TERVOLAN HEVOSJALOSTUSYHDISTYKSEN HISTORIAA
(Lähteenä käytetty kirjaa: Lapin Hevosjalostusliitto ry 100 v, 1907-2007 / Palovaara Katja)
 

 

Tervola on ollut kautta aikojen tunnettu hevospitäjä sekä kuuluisa hyvistä hevosistaant että taitavista hevosmiehistään. Jo kauan ennenmin kuin toiminta oli järjestäytynyttä, Tervolassa ymmärrettiin määrätietoisen hevosjalostuksen tärkeys. Hevosjalostusta helpottaakseen tervolalaiset perustivat yhdistyksen, joka ajoi hevosmiesten asioita ja auttoi hyvien jalostuhevoseten hankinnassa. Yhdistyksen ja sen toiminnan tarkoitukseksi merkittiin hevossiitoksen ja -kasvatuksen edistäminen.


PERUSTAVA KOKOUS 1934

Tervolan Hevosjalostusyhdistyksen perustava kokous pidettiin 25.5.1934 Aapo Jurvan perikunnan talossa. Yhdistyksen rekisteröinti tapahtui 29.3.1939. Perustava kokous oli kerännyt ison joukon asiasta innosuneita hevosmiehiä. Yhdisyksen perutajajäseniä olivat Matti Köngäs, Matti Kurvila, Yrjö Lahti, Matti Rantakupari, Otta Pajari, Kalle Lahti, Vilho Jurva, Paavo Jurva, Hermanni Oinas, Ilmari Lahti, Uuno Lumpus. Kokouksessa oivat läsnä myös Perä-Pohjolan Hevosjalostusliiton kantakirjakonulentti E. Aschan ja sihteeri-neuvoja Arvid Mäenalainen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin konsulentti Aschan ja pöytäkirjan pitäjäksi Väinö Pajari.

Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Matti Köngäs puheenjohtajaksi, sihteeri -  rahastonhoitajaksi Otto Pajari. Muiksi jäseniksi johtokuntaan valittiin Matti Rantakupari ja Väinö Pajari sekä varajäseniksi Paavo Jurva ja Hermanni Oinas.

 


PUHEENJOHTAJIA JA SIHTEEREITÄ

Vuosien varrella yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Matti Könkään lisäksi muun muassa Otto Pajari, Tauno Salmela, Eero Ranta, Matti Hakoköngäs, Eero Vaajoensuu, Aarne Ranta, Eero Varajärvi ja Arja Ketola.  Tauno Salmela oli puheenjohtajana yhtäjaksoisesti peräti 17 vuotta. Tällä hetkellä puheenjohtajana on Pekka Juopperi. Sihteerinä on Otto Pajarin lisäksi toiminut muun muassa Erkki Köngäs, joka teki kunniakasta tehtäväänsä peräti 30 vuotta. Erkki Köngäs toimi myös Perä-Pohjolan Hevosjalostusliiton sihteeri-neuvonantajana ja puheenjohtajana. Muita sihteereitä ovat olleet Kalle Köngäs, Raimo Rautio, Marja Rantala, Jouni Angeria ja Marja Tapio. Tämän hetkinen sihteeri on Henna Romsi.

 


JALOSTUSORIITA

Vahvistamattomien tietojen mukaan Tervolaan olisi hankittu ensimmäinen ruununori jo vuonna 1887. Tieto pitänee paikkaansa, sillä astutusluetteloiden mukaan oritta käytettiin siitokseen samaisena vuotena. Tämä 4-vuotiaan oriin nimi ei ole tiedossa, mutta se sijoitettiin talokas Robert Bergmannin hoiviin ja vaikutti Tervolassa ainakin viisi vuotta. Astutusmäärät pysyttelivät vuosittain 20 tamman tietämissä. Tervolasta myös myytiin ruununoriiksi ainakin yksi ori. Kyseinen ori oli vuonna 1884 synytynyt Poika, joka oli itsekin ruununoriin jälkekläinen. Poika syntyi talokas Olli Lampelan tilalla. Pojan ollessa 3-vuotias, vei Olli Lampela sen Oulun läänin varsanäyttelyyn, jossa se palkittiin I palkinnollla. Myöhemmin, vuonna 1891, Lampela myi Pojan ruununoriiksi valtiolle. Ori sijoitettiin Haapavedelle.

Seuraava ruununori Tervolassa oli Hippo (251), joka hankittiin Tervolaan vuonna 1908. Hipon sijoituspaikka oli Vilho Holckin tilalla, jossa ori vietti kuusi vuotta elämästään. Hippo oli kohtuullisen suosittu siitosoriina. Oriin kolmea, tosin kantakirjaamatonta, orijälkeläistä käytettiin myös jalostusoriina.

Vuonna 1925 Tervolaan haluttiin uusi siitosori. Oriilta edellytettiin hyvää sukua ja monipuolista lahjakkuutta. Useiden eri tarjokkaiden jälkeen tervolalaiset hevoskasvattajat päätyivät alatornolaisen Kalle Ahvenjäerven oriiseen Hopun-Veikko (2401). Ori ei ollut Ahvenjäerven oma kasvatti, vaan hän oli ostanut sen 1-vuotiaana maanviljelijä Arvid Suutarilta. Hopun-Veikon suku oli emän puolelta tervolaista kantaa, sillä sen emänemä Liisa (241 PPL) oli syntynyt Tervolassa. Selvitystyön ja eri vaiheiden jälkeen Hopun-Veikko tuotiin Tervolaan vuonna 1926. Uusi sijoituspaikka oli Otto Pajarin tila, jossa sitä käytettiin siitokseen harvinaisen pitkään, noin 20 vuotta. Pajari ei kuluttanut oritta astutusmatkoilla, sillä hän vaati, että astutettavat tammat tuotiin tilalle oriin luokse.

Maanviljelijä Aapo Ollitervo toi vuonna 1932 Tervolaan uuden oriin alueen hevoskantaa jalostamaan. Ollitervo löysi Kemin markkinoilta Laukaalla syntyneen 12-vuotiaan kantakirjaoriin Purre (2498) Tervolaan. Purre oli kantakirjattu vuonna 1925 ja se edusti mörköläistä isälinjaa. Siihen näheden, että Purre oli huonoluonteinen, se oli melko suosittu jalostusori. Oriilla oli tosin erityisen hyvät käyttöominaisuudet, jotka ilmeisesti kompenoivat luonnetta niin paljon, että siitä haluttiin jälkeläisiä.

Tervolan Hevosjalostusyhdistyksen puheenjohtaja Matti Köngäs hankki vuonna 1936 savottareissullaan oriin Voima (3046), josta tuli sittemmin yksi Tervolan parhaista siitosoriista. Voima oli syntyisin Ylistaron kunnalliskodista, josta se oli myyty Rovaniemelle Ville Keskitalolle. Voiman suku oli isän puolelta mirkkulaista linjaa ja emän puolelta löytyi neljännestä polvesta itse Rovaniemen Kirppu (Tt 710). Voima oli suosittu siitosori, sillä sen käyttöominaisuudet olivat erinomaiset ja se oli joutuisa hevonen. Asiaan vaikutti nyös se, että omistaja Matti Köngäs oli määrätietoisen jalostuksen kannattaja. Köngäs teki paljon astutusmatkoja oriillaan aina Rovaniemen maalaiskunnassa asti.

1930-luvun loppupuolella Tervolassa vaikutti siitosoriina myös maanviljelijä Otto Pajarin Tanun-Musta (2859). Tanun-Musta oli syntynyt J.A. Ahvenjärvellä Alatorniossa ja sen isä oli Alatornion alueella vaikuttanut ruununori Manun-Tanu (1611). Tanun-Mustan jälkeen Tervolassa ovat vaikuttaneet muun muassa Raitti 1940-luvulla, Hartti, Raikaus, Lohdukki(4807) ja Johtamo (yh 946) 1950-luvulla. 1960-luvulla Tervolan Hevosjalostuyhdistyksen oma siitosori, Vilin-Vilske (5582 Valio), oli erittäin suosittu siitosori. Vilin-Vilske oli isänä muun muassa tervolalaisen Tauno Salmelan oriille Panu (6920), joka oli palkittu I palkinnola ja menestyi erinomaisesti työkilpailuissa. Myös Panua käytettiin siitosoriina. Muita siitosoriita samaisella vuosikymmellä Tervolassa olivat Pauli ja Mikko Könkään Raja (6635), Hevosjalostusyhdistyksen Paro (6730), ja Sulo Juntusen Joppe. Myös Joppe menestyi erinomaisesti työkilpailuissa ja otti useita Perä-Pohjolan työmestaruuksia.


HEVOSNÄYTTELYT

Ensimmäiset tamma- ja varsanäyttelyt Tervolassa on pidetty jo vuonna 1909. Kantakirjaan merkittiin tuolloin 15 tammaa. Vuosien 1909 - 1918 aikana Tervolassa merkittin kaikkiaan 54 tammaa kantakirjaan. Ensimmäinen katakirjattu tamma Tervolassa oli Matti Pajarin Lotta (185 PPL). Tamma- ja varsanäyttelyitä Tervolassa on pidetty siitä lähtien lähes vuosittain. Vuonna 1966 Tervolan Kotitalous- ja Karjanhoitokoululla pidettiin Valtion orinäyttely.


TYÖKOKEITA JA -KILPAILUJA

Työkokeiden ja -kilpailujen "esimuotoa" käyttökelpoisuuskilpailuja on liiton alueella pidetty vuodesta 1928 lähtien. Tervolassa ensimmäiset käyttökelpoisuuskilpailut pidettiin vuonna 1930. Tervolasta kehkeytyi vuosien saatossa maineikas työkokeiden ja -kilpailujen järjestäjänä. Kilpailuja pidettiin aina 1970-luvun alkuun asti. Hevosen käyttötavan muuututtua, loppui myös innostus hevosen käyttökelpoisuuden selvittämiseen. Nimensä mukaisesti työkokeissa ja -kilpailuissa selvitettiin hevosen työominaisuuksia, eikä niille ollut enää entisessä määrin tarvetta.


RAVIKILPAILUT

Ravikilpailuja Tervolassa järjestettiin aikoinaan Varejoella ja kirjonkylällä maantieajoina. Talvisin ravit pidettiin jääraveina kirkonkylällä, Ossauskoskella ja Räihän rannassa. Tervolassa on pidetty ensimmäiset Perä-Pohjolan Mestaruusravit yheistyössä Perä-Pohjolan Hevosjalostusliiton kanssa 1950-luvulla.

Tervolan Hevosjalostusyhdistyksellä on nykyään harjoitusravirata Mattisella. Yhdistys vuokrasi ravirata-alueen Tervolan kunnalta ja aloitti radan rakennustyöt vuonna 1985. Rata on tehty talkootyönä ja se valmistui vuonna 1986. Radan pituus on 900 metriä ja ympäristöön on tehty myös ravitalleja. Talkootyöt radalla aloittivat Ville Kämäräinen, Martti Pulkkinen, Pentti Niemelä ja Raimo Rautio. Rautio myös suunnitteli radan ja vastasi työsuorituksista yhdessä Tauno Salmelan kanssa.

Ravirata tehtiin suurella talkoojoukolla ja suuren työpanoksen antoivat muun muassa koneurakoitisija Matti Kaasila ja Pentti Pajari. He tekivät maansiirto- ja puskutyöt lähes ilmaiseksi, eli veloittamalla ainoastaan polttoaineet. Rankan uurastuksen jälkeen raviradalla ajettiin kilpaa enimmäisen kerran vuonna 1988. Avajaisravien jälkeen raveja on pidetty vuosittain ja ne ovat saavuttaneet suuren suosion niin yleisön, kuin hevosharrastajien keskuudessa. Myös Tervolan ja lähikuntien yrittäjät ovat huomioineet ravitapahtuman ja tukeneet sitä kiitettävällä tavalla.


KURSSEJA

Tervolan Hevosjalostusyhdistys on pitänyt yhteistyössä Perä-Pohjolan Hevosjalostusliiton kanssa erilaisia hevostalouteen liittyviä kursseja. Ensimmäiset kurssit pidettiin vuonna 1922 maanviljelijä Matti Pajarin tilalla. Vetäjänä toimi kantakirjakonsulentti Uuno Jaatinen. Siitä lähtien kursseja Tervolassa pidettiin tarpeen vaatiessa sopivina ajankohtina aina 1970-luvulle asti.


MARKKINAT

Tervolan Hevosjalostusyhdistys piti ensimmäiset hevosmyyntipäivät, jotka olivat kaksipäiväiset, vuonna 1954. Hevosmyyntipäivät järjestettiin syksyisin. Sittemmin hevosmyyntipäivät ovat muuttuneet kaksipäiväisiksi markkinoiksi.

 

 

 

 

©2017 Tervolan hevosjalostusyhdistys ry - suntuubi.com